Saimme tehtäväksemme tutustua MOOCeista tehtyyn tutkimukseen ja kirjoittaa koosteita niistä blogiimme. Valitsimme ryhmässämme näkökulmaksemme etiikan: minkälaisia tutkimuksia tai kirjoituksia löytyy MOOCien eettisistä kysymyksistä? Yllättäen oli melko vaikea löytää varsinaisia tutkimuksia, joissa olisi tutkimuksen kohteena tai laajemmassa käsittelyssä ollut nimenomaan MOOCien etiikka. Jonkin verran löytyi kuitenkin artikkeleita aiheesta. Itse luin läpi Stephen Marshallin (2014) kirjoittamaa artikkelia Exploring the ethical implications of MOOCs joka on julkaistu Distance Education -lehdessä.
Marshall on huolissaan MOOCien eettisestä puolesta, tai lähinnä MOOCeista tehtävään tutkimukseen liittyvän eettisen keskustelun puutteesta. Hän peräänkuuluttaakin yliopistojen yhteiskuntavastuuta ja MOOCeihin liittyvien eettisten asioiden keskustelua laajemmassa yhteiskunnallisessa ja opiskelijoiden hyvinvointiin liittyvässä kontekstissa sen sijaan että keskityttäisiin yksittäisiin kokemuksiin yksittäisistä kursseista.
Tutkimuseettisiä asioita voi tarkastella monesta näkökulmasta. Marshall on valinnut artikkeliinsa nopeasti kehittyvälle alalle soveltuvan teleologisen lähestymisen. Tällä lähestymistavalla hän on nimennyt kolme eettistä suuntausta, joihin MOOCeja tutkiva voi törmätä: Ensimmäinen keskittyy oppilaan näkökulmaan: MOOCista tehtävästä tutkimuksesta ei tulisi aiheutua osallistujalleen harmia. Toinen näkökulma on huolissaan osallistujien suostumuksesta: jos MOOCin materiaalia käytetään tutkimukseen, siihen pitäisi aina etukäteen pyytää lupa. Verkkokurssilla voi osoittautua haasteelliseksi todeta, ovatko kaikki osallistujat varmasti ymmärtäneet osallistuvansa samalla tutkimukseen, ja millaisessa roolissa he siinä ovat. Kolmanneksi näkökulmaksi Marshall ottaa yksityisyyden ja anonymiteetin kysymykset. Miten tietoja, joita MOOC-kurssin osallistujilta välttämättä kerätään, käytetään ja kuinka heidän yksityisyytensä ja anonyymiytensä suojataan.
Marshall kokoaa lopuksi listan asioita, joita jokaisen MOOCien parissa tutkimusta tekevän olisi hyvä ottaa huomioon: Alun alkaen tulisi määritellä, onko MOOC vain puhtaasti koulutukseen tarkoitettu, vai onko siinä jotain kokeellista tai tutkimuksellista mukana. Ja jos on, miten se huomioidaan pedagogiikassa. Tutkimuksen tai kokeen luonne tulisi suunnitella jo ennen kuin MOOC alkaa ja suunnitella se siten, että vain olennainen data kerätään. Suunnitteluun tulisi kuulua myös hyväksynnän saaminen, mieluummin niin, että kurssille osallistujan on ennen osallistumistaan hyväksyttävä osallistumisensa myös tutkimukseen. Ulkopuolisen tahon olisi hyvä arvioida tutkimuksen eettisyyttä. Pidä osallistujat ajantasalla tutkimuksen edistymisestä, erityisesti ennen ja jälkeen kurssin. Osallistujilla on tekijänoikeudet omaan tuotokseensa myös verkkokursseilla. Jos MOOC aineistoa kuitenkin käytetään ilman osallistujien suostumusta, täytyy aineiston käsittelyssä olla erityisen varovainen. Tutkimuksessa on hyvä harkita osallistujien osallistamista myös heidän kokemustensa tarkasteluun ja reflektointiin. Ja lopuksi, tutkimuksen tulokset on hyvä jakaa MOOCin osallistujille.
Monet ylläolevan listan asiat olisi hyvä ottaa huomioon ihan minkälaista tahansa tutkimusta tehdessä. Itselleni tämä toimi hyvänä muistutuksena tutkimusetiikasta näin gradunteon kynnyksellä.
Lähde: Marshall, s. (2014). Exploring the ethical implications of MOOCs. Distance Education Vol. 35, No. 2, 250–262.
